tehtävä 6. Matkalaukku

Avatkaa matkalaukku, kurkistakaa laukkuun.

Pohdi samalla myös millaista palautetta olet opettajaltasi saanut? Mikä palaute on kantanut? Mitä matkalaukussasi on sellaista, mitä et tahtoisi opiskelijan saavan milloinkaan kokea? Mikä on matkallasi jättänyt sinuun pysyviä jälkiä?  Mikä on ollut merkityksellistä omissa oppimiskokemuksissa ? Mitä olet saanut matkalaukkuusi ohjaajaltasi niin hyvää, että tahdon jakaa sen tulevaisuudessa oman opiskelijasi kanssa?

Täytä matkalaukkuasi koko työssäoppmisjakson aikana. Mieti omia ohjaustaitoja ennen ja jälkeen työssäoppimisjaksoa. 

Mitä olette jo keränneet matkalle mukaanne, mitä vielä tarvitsette nyt ja tulevaisuudessa. Millaisia neuvoja ja oppeja matkalaukkuun vielä tarvitaan matkalla lähihoitajaksi?  Millaisia oppimiskokemuksia olet saanut? Millainen oppija itse olet? 


Matkalaukkuun kannattaa pakata hyviä, kiinnostavia ja mukavia asioita, mutta kannattaa sinne pakata myös vaikeitakin ja haastavia asioita, sillä niistä kaikista on hyötyä tulevaisuudessa.


Tässä vaiheessa opiskeluja olen saanut muutamalta opettajalta positiivista palautetta,se jää aina mieleen ja sen myötä minulla on helpompi opiskella sekä se kasvattaa motivaatiotani. 
Työssäopit ovat antaneet kaikista eniten ja sieltä olen saanut parhaimmat kokemukset. Työssäopissa huomaa, kuinka tärkeä olisi kuunnella ja opiskella koulussa asiaoita vaikka olisikin kuinka tylsää kuunnella, sillä työssäopissa on tullut jotain vastaan ja tiedän että se on koulussa opetettu mutta en vain tiedä sitä asiaa sitten kentällä. 
Olen saanut kentällä ohjaajaltani positiivista palautetta, mutta myös sellaista mistä pitää todella ottaa opiksi. 
Minulla on käynyt huono tuuri ohjaajien kanssa kahdessa työssäopissa, joita en halua jakaa tänne blogiin, mutta se on saanut oman omatunnon aika matalalle ja meno seuraaviin työssäoppeihin kauhistutti.
Olen itse opiskelija, joka oppii tekemällä ja kuuntelemalla. 

Ensimmäiset viikot työssäopissa menivät aika nopeasti..En nähnyt ensimmäisellä viikolla ohjaajaani ollenkaan sillä hän oli lomalla. Kuljin siis jokapäivä eri ihmisen kanssa eri paikoissa. Se oli kauheaa palloilua eikä minulle jäänyt oikein mitään mieleen...
Olen siis minulle aivan uudessa paikassa työssäoppimassa.
Seuraavat viikot menin ohjaajani matkassa ja hän kyseli koulustani yms. Kysyin heti ekana päivänä voisiko hän perehdyttää minut sillä minulle tulee opiskelija pian tänne ohjattavaksi. Hän sanoi, että joo sitte kun on aikaa. Menin ohjaajani kanssa eri koteihin jossa oli taas aivan uusia asiakkaita, no ei siinä mitään minä sanoin käsipäivää ja tutkailin kuinka ohjaajani tekee sekä autoin häntä tarpeen mukaan.
Tuli se viikko kun minun piti saada opiskelija itselleni. Asiat menivät päin honkia enkä saanutkaan opiskelijaa.. Olin hieman ihmeissäni, mutta mitäpä siihen sitten sanoa. Olen kuljenut näihin päiviin saakka ohjaajani kanssa ja olemme olleet aika paljon samalla alueella, että siellä on siis tutut ihmiset ja osaan toimia niiden kanssa yksinäisesti. Minua ei ole vieläkään perehdytetty loppuun saakka.. Kauhistuttaa ajatus että muutaman viikon päästä pitäisi ohjata ohjaajani..

tehtävä 9. perehdytys

Työturvallisuuskeskus määrittelee, että perehdyttämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden avulla uusi työntekijä oppii tuntemaan työpaikkansa, sen tavat, ihmiset ja työnsä sekä siihen liittyvät odotukset.

Pohdi millainen on perehdytys työssäoppimisjaksolla? Miten työoppimisjakson työpaikalla perehdytys järjestetään uusille työntekijöille ja opiskelijoille? Mikä on tärkeää perehdytyksessä opiskelijan näkökulmasta? Millainen on hyvä perehdytys? Perustele.



Aluksi tutustun siihen jonka perehdytän. Sen jälkeen kyselen millä mielillä tulee töihin ja  mitä odotuksia on.
Käymme läpi perehdytyslapun kohta kohdalta. keskustelemme työvuoroista.
Näytän tiloja ja mistä mitäkin tavaraa löytyy. Kerron vähän perehdytyskansiosta jonka jälkeen opiskelija saa itse tutustua siihen ja paloturvallisuusoon.
Keskustelemme joinain päivinä tavotteista ja siitä miten niihin pääsee. 
Kerron ensin asiakkaista ennen kuin menemme niiden luo, vähän taustoja yms.
Kun toimimme asiakkaan kotona, kerron ja näytän kuinka itse teen esim. alapesut.
Kerron myös ensiksi mitä olemme menossa sinne tekemään eli minkälaista apua asiakas tarvitsee yms. En pakota opiskelijaa tekemään mitään heti, ellei sitten itse halua. Toiset ovat ujompia kuin toiset ja haluaa rauhassa katsella alkuun.
Teen opiskelijalle selväksi, että tyhmiä kysymyksiä ei ole.
Selitän aina mitä teen, ettei mikään jää epäselväksi. 

tehtävä 8. Erilaiset oppijat

Kaikki me opimme eritavalla, mutta on haastellista opettaa erilaisia oppijoita. Pohdi millaisia oppijoita on.
Millaisia keinoja ja tapoja on opettaa ? Millaisa ristiriitatilanteita voi olla työssäoppimisessa? Miten kannattaa toimia ristiriitatilanteissa? Miten minä toimin niissä? Miten autan ja tuen erilaisia opiskelijoita?
Miten annan positiivista ja negatiivistä palautetta? Miten koen itse palautteen antamisen?





On oppilaita jotka oppivat lukemalla kirjasta, tekemällä käytännössä, kirjoittamalla taikka kuuntelemalla. Toiset tarvitsevat paljon toistoa ja toiset ei. Jotkut oppivat tekemällä ryhmätöitä ja jotkut yksilötöinä.  On monenlaisia tapoja ja keinoja opettaa, mutta sillälailla pitäisi opettaa että oppilas ymmärtää ja se asia myöskin opetetaan sillä keinolla millä se oppii (esim. käytännössä tekeminen)
Erilaisia ristiriitatilanteita voi olla mm. työaikojen noudattaminen, palautteen vastaanottaminen, oppilaan asenne. Keskustelen itse opiskelijan kanssa kyseisestä riidasta, mutta jos se ei auta niin puhun omalle ohjaajalle.
Annan opiskelijalle tarvittaessa positiivista tai negatiivista palautetta. Negatiivista palautetta annan rakentavasti enkä mollaa esim. jotai toimintatapaa ihan lyttyyn. Annan opiskelijalle positiivista palautetta päivittäin sillä se antaa aina hyvän mielen. Palautteen antaminen saattaa olla vaikeaa, ainakin jos se on negatiivista, mutta se pitää ajatella että siitä otetaan opiksi.

tehtävä 7. Työssäopppimisjakson tavoitteet (myöhässä)

Laadi itsellesi tavoitteet työssäoppimisjaksolle opiskelijan ohjaamiseen.
Käytä apuna hoito- ja huolenpitojakson suunnitelmaa. Tavoitteet tulee laatia työpaikkaohjaajan näkökulmasta.

Pohdi tavoitteita näkökulman kautta: mitä sinä toivoisit ohjaajaltasi? mitä neuvoja ja eväitä annat, jotta hän onnistuu työssäoppimisjaksolla? mihin asioihin kiinnität huomiota ohjattavasi opiskelijan tavoitteissa? miten tuet opiskelijaa, jotta hän onnistuu?

Tavoitteenani on: 
-osaisin perehdyttää opiskelijan ja kertoa tärkeät asiat alkuun.
Voin tässä välissä kertoa, että jos mulle nyt tulisi opiskelija niin en osaisi perehdyttää sitä kunnolla sillä minua itseänikään ei olla perehdetetty kunnolla työssäoppipaikassani.
-osaan neuvoa, rohkaista ja antaa palautetta.

Keskustelemme molempien tavotteista ja annamme toisillemme palautetta, näin autamme toisiamme.

tehtävä 5. Omat ohjaustaidot ennen ja jälkeen työssäoppimisjakson

Arvioi ja pohdi omia ohjaustaitojasi ennen jakson alkua ja se jälkeen Swot-analyysin avulla

VAHVUUDET: Missä /ohjaustaitosi on hyvää ja vahvaa?

HEIKKOUDET: Missä osaamisesi/ohjaustaitosi tarvitsee vielä harjaantumista ja lisäoppia?

MAHDOLLISUUDET: Missä asioissa sinulla on ohjaamiseen hyvät onnistumisen mahdollisuudet?

UHKAT: Missä asioissa sinulla ohjaamisessasi heikoimmat onnistumisen mahdollisuudet?

Pohdi: Miten voit kehittää ja parantaa heikkoja alueitasi? Voitko vaikuttaa ulkoisiin uhkatekijöihin? Missä olet hyvä ja taitava?

Vahvuudet: hoidan tilanteet alusta loppuun asti kunnolla, olen huolellinen

Heikkoudet: selostaminen (miksi/miten teen näin), oppilaan arviointihetki.

Mahdollisuudet: asioiden perehdytys, jos olen itse saanut hyvän perehdytyksen, osaan kannustaa.

Uhkat: Oma epävarmuus vaikuttaa koko työssäoppiin.

Tehtävä 4.Työhyvinvointi

Muokatkaa ammattiosaajan työkyvyn kymppiympyrä TYÖYHTEISÖÖN SOVELTUVAKSI. Hyödyntäkää opintojenne työhyvinvointiin liittyviä opintojanne sekä nettisivustoja aiheeseen .

Avatkaa ympyrän osatekijät käytännön toiminnaksi ja  keinoiksi työhyvinvoinnin ylläpitämiseen sekä kehittämiseen. Tehtävä rakentuu niin omasta työhyvinvoinnista kuin työyhteisön työhyvinvoinnista.

Työhyvinvoinnin tehtävän rakentaminen alkaa ennen top-jaksoa ja jatkuu läpi koko top-jakson. Muistakaa peilata blogissa omia kokemuksia työhyvinvoinnista. Pohdi omaa jaksamista, voimaannuttavia tekijöitä niin vapaalla kuin työssäoppimisjaksolla. 
Linkistä löytyy kuvio.

http://urly.fi/owo

1. Ammatillinen osaaminen

Fyysisen jaksamisen edistämiseksi tulisi liikkua tarpeeksi ja syödä hyvin ja terveellisesti. Oman jaksamisen kannalta työmatkat voisi kulkea esim. kävellen. Terveelliset elämäntavat yleensä ottaen on tärkeät fyysisen jaksamisen kannalta.

Henkinen jaksaminen Työasiat pitäisi pystyä erottamaan vapaa-ajasta,  Työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen ylläpitämisestä vastuu on koko työyhteisöllä.Tätä voisi parantaa tekemällä vapaa-ajalla jotain mielekästä esim. olla perheen kanssa.

Työturvallisuus on todella tärkeää! Pitää tietää työpaikan määräykset ja ohjeet koskien omaa työtä.

Välineet tulisi myös tarkistaa ajallaan jotta ne ovat kunnossa eikä tulisi mitään tapaturmia niiden takia.

On myös tärkeää tietää hätäpoistumistiet- sekä uloskäynnit. 

Ergonomian noudattaminen on tärkeää. Ei nosteta selällä vaan jaloilla, nostetaan sänky oikealle korkeudelle, Näillä säästetään itseään pitkälle työelämässä.

toteutus esim.taukojumppa

2. Keho työkaluna

Syömällä terveellisesti ja monipuolisesti jaksat tehdä paremmin töitä.

Nuku riittävät yöunet sekä lepää omien tarpeitesi mukaan,

Harrasta vapaa-ajalla jotta kuntosi pysyy hyvänä 

Ole sosiaalisissa kontakteissa muihin ihmisiin. 

toteutus esim. yhteiset virkistysillat

3.Yhteistyötaidot ja pelisäännöt

Kaikille työpaikan jäsenille on samat pelisäännöt ja kaikkien pitää olla niistä selvillä.

Työasioista keskustellaan yhdessä ja jokaisen mielipide otetaan huomioon.

Kaikki tulevat toistensa kanssa toimeen ja tekevät työnsä vastuullisesti loppuun.

Tiedottaminen sujuu työntekijöiden kesken ja ristiriidat puidaan heti.

toteutus esim. virkistyspäivä työntekijöille vaikka syömään yhdessä

tehtävä 3. Suomalainen koulutusrakenne

Tavoite:
• ammattikoulutuksen asema osana suomalaista koulutusjärjestelmää
• ammattiosaamisen näytöt ja näyttötutkinnon ero
• harjaantua asioiden tiivistämisessä (tarvitaan mm. palautteen kirjaamisessa opiskelijalle)

Sisältö:
• tehdä tiivistelmä (Word A4) keskeisistä ammatillista koulutusjärjestelmää koskevista asioista sekä oman alan koulutusmahdollisuuksia koskien
• ammattiosaamisen näytöt sekä näyttötutkinnon erot
• tiivistelmää hyödynnetään työssäoppimisessa vertaisoppijan perehdyttämiseen koskien suomalaista koulutusjärjestelmää

Tutustu opetushallituksen sivuihin. Etsi esite ”Ammattikoulutus Suomessa” sekä ”Näyttötutkinnot”

Poimi siitä keskeiset asiat, jotka työpaikkaohjaajan tulisi tietää.
- Perustele. (Tarkastele tehtävän osana Työpaikkaohjaajien koulutusohjelman perusteita sekä TOPIAS kirjaa).
- Kuvaile myös oman alasi työ- ja jatko-opiskelumahdollisuus. (Kts. To-ohjaja top => ammattitaitovaatimukset

Ammattikoulutus muodostuu ammatillisista perustutkinnoista ja lisäkoulutuksena suoritettavista ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. Sekä nuoret että aikuiset voivat opiskella samoihin ammatillisiin perustutkintoihin. Sen suorittaminen kestää pääsääntöisesti kolme vuotta eli 120 ov.Tutkintoihin sisältyy 20 opintoviikkoa työssäoppimista erilaisissa työpaikoissa, jossa osaaminen tunnustetaan ammattiosaamisen näytöllä (amos).

Ammattiosaamisen näytöissä toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelija osoittaa työssäoppimassa saavuttamansa ammatillisten opintojen tavoitteet ja työelämän edellyttämän ammattitaidon.

Näytöt suunnitellaan ja toteutetaan oppilaitoksen, opiskelijan ja työpaikan työpaikkaohjaajan kanssa.

Näyttötutkinto on suunnattu aikuisille joilla on  aiempaa työkokemusta, opintoja tai muuta toimintaa josta he ovat keränneet ammattitaitonsa. Sen periaatteena on

asiakaslähtöisyys. Näyttötutkinnoissa ammattitaito osoitetaan työelämässä riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Kaikki ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot voidaan suorittaa näyttötutkintona.Näyttötutkinnon suorittaja osallistuu usein valmistavaan koulutukseen, jonka avulla hankitaan tarvittavaa ammattitaitoa.

Sosiaali- ja terveysalan lähihoitajan pt. koulutusmahdollisuudet:

• Koulutusohjelmat: Ensihoidon, kuntoutuksen, lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen, mielenterveys- ja päihdetyön, sairaanhoidon ja huolenpidon, suu- ja hammashoidon, vammaistyön, vanhustyön koulutusohjelma. Jatkokoulutus mahdollisuuksia: yliopistoAmmattikorkeakoulutus; Sairaanhoitaja, kätilö, ym.

tehtävä 2. Lait ja asetukset

Etsi laki, joka koskee alle 18 vuotiasta työntekijää. 

Listaa ranskalaisin viivoin, mitä ja mihin sinun tulee opiskelijan ohjaajana kiinnittää huomiota.

Finlex, laki nuorista työntekijöistä

-Työhön saadaan ottaa henkilö, joka on täyttänyt 15 vuotta ja joka on suorittanut oppivelvollisuutensa.
-Viisitoista vuotta täyttäneen henkilön säännöllinen työaika saa olla enintään yhtä pitkä kuin 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden säännöllinen työaika samassa työssä
--Viisitoista vuotta täyttäneelle henkilölle on annettava vähintään 12 tuntia kestävä keskeytymätön lepoaika vuorokaudessa.
-Nuoren työntekijän työaika ei saa ylittää yhdeksää tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa
-Viisitoista vuotta täyttäneen henkilön työaika on sijoitettava kello 6:n ja 22:n väliseen aikaan.
-Alle 15-vuotiaan työaika on sijoitettava kello 8:n ja 20:n väliseen aikaan. Työn järjestämisestä johtuvista painavista syistä alle 15-vuotiaan työaika voidaan kuitenkin sijoittaa kello 6:n ja 20:n väliseen aikaan.
-Kun nuoren työntekijän työaika vuorokaudessa on pidempi kuin neljä tuntia 30 minuuttia, hänelle on annettava työn aikana ainakin yksi vähintään 30 minuutin lepoaika, jonka aikana hän saa poistua työpaikalta.
-Viisitoista vuotta täyttänyttä henkilöä saa hänen suostumuksellaan pitää vuorokautisen säännöllisen työajan tai muun säännöllisen työajan lisäksi tehtävässä ylityössä enintään 80 tuntia kalenterivuodessa.
-Työnantajan on huolehdittava siitä, ettei työ ole nuoren työntekijän ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle vahingoksi ja ettei se vaadi suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa nähden on kohtuullista
-Työnantajan on huolehdittava, että nuori työntekijä, jolla ei ole työhön tarvittavaa ammattitaitoa ja kokemusta, saa opetusta ja ohjausta työhönsä sekä työolojen, ikänsä ja muiden ominaisuuksiensa edellyttämää henkilökohtaista opastusta työssä niin, että hän välttyy aiheuttamasta vaaraa itselleen tai muille.
-Ennen kuin 18 vuotta nuorempi henkilö otetaan työhön, tulee hänen iästään sekä siitä, onko hän oppivelvollinen, olla luotettava selvitys."